kuva52_finavia.jpg
Julkaistu
23.11.2017 klo 09:00
Uutiskanava
Uutinen
Aiheet
Ilmailu

Suomalaisen lentämisen historia: 1960-luku – Koivulahden lento-onnettomuus järkyttää Suomea ja Keihäsmatkat kuljettavat ”markalla Mallorcalle”

1960-luvulla lentomatkailun suosio kasvoi, vaikka vuosikymmenen alussa koettiin Suomen historian pahin lentotapaturma.

Suomen juhlavuoden kunniaksi Finavia julkaisee juttusarjan suomalaisen lentämisen historiasta. Tässä osassa käsitellään 1960-lukua.

1960-luvulla Suomen maantieverkostoa kehittyi, ja yksityisautoilu otti jalansijaa kotimaan lentoreiteiltä.

”Vielä 1950-luvulla lentokenttä saattoi olla vaikeasti saavutettavilla alueilla elinehto, mutta 60-luvulla tämä muuttui autojen yleistymisen myötä,” sanoo Ilmailumuseon asiantuntija Valeri Saltikoff.

Silti myös lentämisen suosio kasvoi, kun suomalaisten elintaso nousi ja kaupungistumisen myötä myös matkustaminen vapaa-ajanviettomuotona yleistyi.

Koivulahden ja Maarianhaminan onnettomuudet järkyttivät

Vuosikymmenen alkupuolella lentomatkustamisen maine sai Suomessa kuitenkin kaksi pahaa kolhua.

3. tammikuuta 1961 Kruunupyystä Vaasaan matkalla ollut Aeron Douglas DC-3 -lentokone syöksyi maahan Koivulahdessa. Kaikki kyydissä olleet 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö menehtyivät.

”Koivulahti on Suomen historian tuhoisin lento-onnettomuus,” Saltikoff kertoo.

”Koivulahti on Suomen historian tuhoisin lento-onnettomuus."

”Erityisen ikävää Aeron kannalta oli, kun selvisi, että koneen kapteeni Lars Hattinen oli ollut tapaturmahetkellä kahden promillen humalassa, ja perämiehenkin veressä 1,56 promillea alkoholia.”

Liian matalalla lentänyt kone oli syöksynyt ohjausvirheen vuoksi maahan. Hattinen oli entinen taistelulentäjä, menestynyt hävittäjä-ässä, ja sotatraumojen on epäilty osaltaan vaikuttaneen alkoholin käyttöön ja riskialttiiseen käytökseen.

Alle kolme vuotta Koivulahdesta sattui uusi onnettomuus, kun Maarianhaminaan laskeutumassa ollut kone syöksyi maahan, surmaten 22 henkilöä.

Saltikoffin mukaan onnettomuudet vaikuttivat lentomatkustukseen kuitenkin vain vähän, ja matkustajamäärät jatkoivat 1960-luvulla nousuaan pienen notkahduksen jälkeen.

Keihänen kuljetti markalla Mallorcalle

Vuosikymmenen puolivälissä myös suomalaisen seuramatkailun ”paha poika”, Kalevi Keihänen, alkoi kuljettaa suomalaisia edullisesti tilauslennoilla etelän kohteisiin.

Keihäsmatkat-mainostoimiston slogan lupasi viedä ”markalla Mallorcalle ja kahdella Kanarialle.” Toisin sanoen jos pisti markan päivässä sukanvarteen, oli vuodessa säästänyt Mallorcan matkarahat, kun taas kahden markan panoksella pääsi Keihäsen hinnoilla jo Kanarian-lomalle.

"Keihänen lähti kilpailemaan muiden matkanjärjestäjien kanssa ennätyshalvoilla hinnoilla, etenkin viime hetken 'lentäviä lähtöjä' myytiin jopa alle omakustannehinnan. Suomen matkatoimistoyhdistys haastoi Keihäsmatkat jopa käräjille hintojen polkemisesta, mutta Keihänen selviytyi 'matkatoimistosodasta' voittajana”, Saltikoff kertoo.

Halpojen hintojen ohella myös halpa viina oli keskeinen osa Keihäsen brändiä.

”Matkustajille tarjoiltiin Kihniön kipakkaa eli Espanjassa teetettyä pontikkaa.”

Keihänen oli myös värikkäästä esiintymisestään tunnettu julkisuuden henkilö, joka herätti huomiota käytöksellään ja asustuksellaan – usein esiintymällä päällään pelkkä chinchillaturkki ja uimahousut.

1960-luvun loppuun mennessä etelänlomalle lentämisestä oli tullut suomalaisten keskuudessa jo melko vakiintunut ilmiö.

”1970-luvun puolella Keihänen perusti myös oman Spear Air -lentoyhtiön, jolla oli kaksi omaa lentokonetta: Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Lentolippujen myynnin ohella bisnestä tehtiin myymällä verotonta viinaa ja tupakkaa lennoilla, kentillä kun ei vielä saanut tax-free-tavaraa myydä. 70-luvun alun öljykriisi kuitenkin ajoi lentoyhtiön ja samalla koko Keihäsen konsernin lopulta konkurssiin,” Saltikoff sanoo.

Ennen konkurssia Keihänen lennätti omien sanojensa mukaan etelään 100 000 suomalaista vuodessa – ja olikin tärkeä tekijä suomalaisen lentomatkailun leviämisessä myös ”tavallisen kansan” pariin. 1960-luvun loppuun mennessä etelänlomalle lentämisestä oli tullut suomalaisten keskuudessa jo melko vakiintunut ilmiö.

Lue sarjan edellnen osa suomalaisen ilmailun vuosikymmenistä: 1950-luku.
Vieraile Ilmailumuseon sivuilla.

 

Edit: Koivulahden onnettomuuden vuosiluku korjattu 27.11.2017

Lue seuraavaksi

Suomalaisen lentämisen historia: 1960-luku – Koivulahden lento-onnettomuus järkyttää Suomea ja Keihäsmatkat kuljettavat ”markalla Mallorcalle”

1960-luvulla lentomatkailun suosio kasvoi, vaikka vuosikymmenen alussa koettiin Suomen historian pahin lentotapaturma.

Helikopterilaivue pelastaa, partioi ja sammuttaa paloja Helsinki-Vantaalta käsin

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue sai vuonna 2017 uuden kodin Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Suomalaisen lentämisen historia: 1940-luku – Sotatoimivuodet syrjättävät vesitasot ja kaupallinen matkustaminen käynnistyy

Suomen 1940-lukua leimasi ennen kaikkea suursota. Ilmavoimilla oli oma roolinsa itsenäisyyden säilyttämisessä.