Helsinki-Vantaalla käynnissä lentoaseman historian mittavin laajennushanke

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen 900 miljoonaa euroa. Kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana.

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja innovatiiviset maailmanluokan palvelut. Ne haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Lue lisää Finavian investointiohjelman taustoista

Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa

  • Kaikkiaan terminaali laajenee 103 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta.
  • Terminaalin koko pinta-ala 2020-luvun alussa on yli 250 000 neliömetriä. Silloin terminaaliin mahtuisi 10 Eduskuntataloa.
  • Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat nykyisestä kahdeksasta 16:een.
  • Matkatavaran käsittelykapasiteetin nousee 50 prosenttia.
  • Lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä eli asematasoa uudistamme 450 000 neliömetrin alueelta. Työmaalle mahtuisi 90 jalkapallokenttää.
  • Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella noin 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Kehitysohjelma ulottuu 2020-luvun alkuun

Kuva: Lentoasemaa ja sen palveluita laajennetaan eri puolilla lentoasemaa.

Merkittävimmät kehityshankkeet ovat:

  1. Kaukolentoja eli non-Schengen-liikennettä palvelevan terminaaliosan laajentaminen sekä asematason uudistaminen.Laajennus käsittää kolme uudisosaa: eteläsiiven (South Pier), länsisiiven (West Pier) ja keskusaukion (Plaza). Lisäksi valmistuu useita uusia laajarunko- ja kapearunkokoneiden seisontapaikkoja, rullausteitä ja muuta lentoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria.

  2. Terminaali 2:n laajentaminen (Expansion of T2). Se käsittää kokonaan uuden sisäänkäynnin tulo- ja lähtöhalleineen, julkisen liikenteen järjestelyineen sekä laajentuneen Euroopan-lentojen alueen eli Schengen-liikennettä palvelevan alueen.

  3. Terminaali 1:n laajentaminen (More capacity for T1). Laajennuksella saadaan lisää matkustajatilaa, uusia lähtöportteja ja voidaan nopeuttaa lentokoneiden kääntöaikoja.

Näin kehitysohjelma etenee

Päädyimme laajentamaan lentoasemaa niin sanotun one roof -konseptin mukaan. Näin voimme sijoittaa myös uudet palvelut yhteen rakennukseen, saman katon alle. Välimatkat pysyvät lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

Kun kaikki toiminnot sijaitsevat yhden katon alla, se tukee parhaiten myös vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on jatkossakin helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa. Digitaaliset ratkaisut ovat keskeisiä uusien palveluiden konseptoinnissa.

Matkustajatilojen suunnittelussa otetaan huomioon suomalaiset materiaalit ja sisustusratkaisut. Oleskelutiloihin tuodaan elämyksellisyyttä erilaisilla ääni- ja valomaisemilla.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain. Kehittämisohjelma pilkotaan pienempiin vaiheisiin, jotta markkinatilanteen muutoksiin voidaan reagoida joustavasti. Sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.

2013-2015

Finavian kehitysohjelma käynnistyi lentoaseman yleissuunnittelulla vuonna 2013. Vuosien 2014-2015 aikana teimme valmistelevia töitä kuten vanhojen rakennusten purku- ja laajennustöitä. Laajensimme terminaali 2:n turvatarkastusta ja lähtöselvitysaluetta.

2016

Laajennustyöt lähtivät käyntiin non-Schengen-alueelta vuoden 2016 alussa. Tähän vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävään hankkeeseen kuuluvat uusi porttiodotusalue, eteläsiipi, länsisiipi ja niiden väliin rakentuva keskusaukio Plaza.

Kuva: Lisää matkustajatilaa saatiin jo kesäkuussa 2016, kun uusi saaristo- ja merihenkinen odotustila avautui. Lisää tilaa saatiin 3 000 neliömetriä. 12 uutta lähtöporttia palvelee matkustajia, joilla on bussikuljetus non-Schengen-lennoille.

Elokuussa 2016 avasimme pysäköintitalo P5:n laajennuksen. Rakensimme alkuperäiseen parkkitaloon kaksi kerrosta lisää sekä uuden lisäosan. Tuloksena oli 3 000 uutta parkkipaikkaa. P5:n laajennuksella valmistaudutaan terminaali 2:n laajentamiseen ja uuden sisäänkäynnin rakentamiseen.

Lokakuussa 2016 valmistui lentoliikennettä palvelevaa uutta infrastruktuuria: esimerkiksi moderni lentokoneiden koekäyttöpaikka, rullaustie AM-AH ja kunnossapidon tukikohta.

2017

Kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi saavutettiin heinäkuussa 2017, kun suomalaisilla design-klassikoilla sisustettu eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön.

Kuva: Nykyisen portti 52:n (aikaisemmin portti 37:n) jatkeeksi rakennetussa eteläsiivessä on uutta matkustajatilaa 7 850 neliömetrin verran kahdessa kerroksessa, joista toinen on saapuville ja toinen lähteville matkustajille. Samalla otimme käyttöön Suomen ensimmäisen lentokenttäliukukäytävän ja kolme upouutta laajarunkokoneiden matkustajasiltaa, jotka on toteutettu niin sanottuina kaksoissiltoina. Näin koneeseen nousu nopeutuu ja matkustusmukavuus paranee.

Asematasoa uudistimme 157 000 neliömetrin suuruisella alueella. Laajarunkokoneille avasimme kaksi uutta siltapaikkaa ja kaksi ulkopysäköintipaikkaa lisää.

Ensimmäinen osa laajennuksen katolle tulevasta aurinkovoimalasta käynnisti toimintansa myös heinäkuussa 2017.

2019–2022

Non-schengen-alueen laajennustyöt jatkuvat keskusaukion ja länsisiiven rakentamisella. Lisäksi on käynnistetty Schengen-alueen laajentaminen terminaali 1:ssä ja suunnittelutyöt terminaali 2:n uudistamiseksi.

Kuva: Etelä- ja länsisiiven väliin rakentuvasta isosta keskusaukiosta eli Plazasta muodostuu koko non-Schengen-laajennuksen sydän. Plazasta on odotettavissa arkkitehtonisesti vaikuttava tila. Sen jylhät, suomalaisella puulla verhoillut seinä- ja kattorakenteet tarjoavat näyttävät puitteet erilaisille tapahtumille ja ilmiöille.

Aukion ympärille sijoittuvat muun muassa vaihtomatkustajien turvatarkastus, lukuisat myymälät ja ravintolat sekä elämykselliset palvelut. Plazaan tulee uutta matkustaja- ja matkatavaratilaa 25 000 neliömetriä. Rakennustyöt valmistuvat loppuvuonna 2018 ja keskusaukio avataan matkustajakäyttöön alkuvuonna 2019.

Kuva: Länsisiipi rakentuu non-Schengenin nykyisten porttien 34–36 väliin. Kokonaisuudesaan länsisiipi on valmiina loppuvuonna 2019 ja otetaan lentoliikenteen käyttöön viimeistään vuonna 2020. Lue lisää Plazasta ja länsisiivestä.

Terminaali 1:n laajennusosa palvelee Euroopan- ja kotimaanliikennettä eli Schengen-liikennettä. Laajennukseen avataan seitsemän uutta lähtöporttia. Lisää tilaa tulee noin 3 500 neliötä kahdessa kerroksessa. Terminaali 1:n laajennusosa otetaan käyttöön kesällä 2019.

Kuva: Helsinki-Vantaalle avataan vuoden 2020 aikana upea uusi sisäänkäynti.

Nykyisen kakkosterminaalin lähtö- ja tuloaulat siirtyvät terminaalin edustalle, jossa nyt sijaitsevat pysäköintitalot ja joukkoliikenne. Näin saadaan runsaasti lisää uutta terminaalitilaa lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutustoiminnan käyttöön sekä pystytään parantamaan nykyisiä liikennejärjestelyjä. Tämä antaa mahdollisuuksia kehittää lentoaseman linkittymistä eri liikennemuotojen kanssa. Uuden sisäänkäynnin rakentaminen alkaa aikaisintaan syksyllä 2018.

Samalla nykyiset tulo- ja lähtöhallit uudistetaan ja liitetään muutostöiden jälkeen osaksi Schengen-lentojen porttialuetta. Alustavien suunnitelmien mukaan hanke olisi kokonaisuudessaan valmiina vuoden 2022 aikana.

Suunnittelu ja arkkitehdit

Koko kaukolentoalueen laajennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Terminaalilaajennuksen rakennusurakasta vastaa Lemminkäinen ja asematason rakentamisesta Destia.

Terminaali 2:n uudistamisen ja terminaali 1:n laajennusosan on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Edusta-alueen suunnittelutyöryhmässä olivat mukana myös Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland. Muutostöiden allianssihankkeeseen on valittu mukaan SRV.

Lentoasemat kehittyvät

 Tiesitkö?

  • Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä.
  • Lentoasema on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia palveluistaan.
  • Suoria lentokohteita eri puolille maailmaa on noin 140.
  • Suomen lentoliikenteestä 90 % kulkee Helsinki-Vantaan kautta.
  • Matkustajia on vuosittain yhteensä jo liki 18 miljoonaa.
  • Vaihtomatkustajia on vuosittain noin 4 miljoonaa.
  • Matkustajista 84 % käyttää kansainvälisiä lentoja.